Sofia katseli hetken pihamaata Jota peitti ohut lumikerros. Talon ikkunat olivat pimeitä. Sofia hetken ajatteli miten mummo tulisi portaille hymyillen ja toivottaen hänet tervetulleeksi luokseen. Mutta mummo ei tullut. Mummo oli menehtynyt kesän lopputtua ja tämä oli ensimmäinen joulu ilman mummoa. Kun Sofia oli kertonut että haluaa viettää joulun yksin ja omassa rauhassa mummon mökillä oli äiti sanonut - joulu on perhe juhla. Sofia ei muista mitä oli äidilleen vastannut, mutta nyt Hän seisoi mökin pihalla ja katseli lumen alla lepäävää mökkiä.
Matkalaukku oli raskas ja painava kun Sofia raahasi sitä ovelle. Hänen selkänsä takaa kuului miehen ääni.- taidat olla Sofia. Helmin tyttärentytär. Sofia katsoi miestä hämillään ennenkuin vastasi - joo olen, Sofia. - tulit jouluksi? Mies kysyi ja alkoi jutella kuin vanhalle ystävälle. - joo. Sofia vastasi. - Helmi puhui sinusta paljon. Olen Aaro. Tuosta naapurista. Aaro sanoi ja osoitti lumisen pellon takaa näkyvää punamullalla maalattua maalaistaloa. - pyydä vaan apua jos tarvitsen. Olen valmis auttamaan Aaro sanoi. - joo, kiitos. Mutta olen tottunut pärjämään yksin Sofia vastasi kohteliaasti ja mietti samalla miten paljon joutuisi vielä näkemään avuliasta ja ehkä hieman apuaan tyrkyttävää naapuria. Sofia avasi oven ja astui kylmään porstuaan. Vasemmalla oli penkki, jonka päällä kuihtunut kasvi. Oikealla oli portaat jotka vievät vintille. Sofia avasi tuvan oven, siellä tuli vastaan hieman ummehtunut haju. Ensimmäisen Sofia testasi toimisiko kahvinkeitin sitten hän sytytti takkaan tulen. Kun savu piipusta nousi taivaalle savua. Kävi Aaro koputtamatta sofian oveen. - muista laittaa tuohta kun sytytät tulen takkaan syttyy paremmin. Toisella kerralla Aaro oli kysynyt onko Sofialla tarpeeksi puita. Ja kolmannen kerran hän kävi sanomassa että piha kannattaa kolata ennenkuin loska jäätyisi. Sofia mietti että mitä tapahtuisi ennen kuin joulu saapui. Olihan jouluun 24 yötä.
Kommentit
Lähetä kommentti