Elina istui ikkunalla kerrostalo asunnossa ja katsoi kun sade piiskasi katua. HÀnen katse hakeutuu jÀlleen postin tuomaan kirjeeseen. " Tuotannollisista syistÀ irtisanottava"
Elina oli ollut mainos firmassa töissÀ. KyllÀhÀn siitÀ oltiin puhuttu koko kevÀt ja kesÀ ettÀ joitakin irtisanotaan. Mutta Elina oli pitÀnyt sitÀ varmana ettÀ hÀn saa jatkaa. Nyt Elina saa miettiÀ koko syksyn uudestaan. Silloin elina saa ajatuksen hÀn lÀhtee mummon luo korpilahteen. Samantien elina soittaa mummolla.
- Hei Elina! Mummo vastaa iloisesti. EnÀÀ Elina ei voi pidÀttÀÀ kyyneliÀ ja silloin mummo hÀtÀÀntyy kun kuulee Elinan itkevÀn. - mikÀ on Elina? Mummo kysyy hÀtÀÀntyneenÀ. - ne,ne. Ne irtisanoi minut Elina nyyhkyttÀÀ puhelimeen ja jatkaa - saanko tulla kÀymÀÀn? - tottakai saat, rakas lapsi, mutta tuleeko tÀnne enÀÀ tÀhÀn aikaan linja-autoja ? Mummo kysyy. Silloin elina tajuaa katsoa kelloa. - en tiedÀ, katson jos tulee. Ilmotan kun olen linja-autossa. Elina vastaa.
Ei me kauaa kun elina istuu linja-autossa kohti korpilahtea. Elina laittaa mummolle viestin. "Linja-autossa" menee hetki kun mummo vastsa, " tervetuloa"
Elina katselee kuinka sateinen kaupunki jÀÀ taakse. Elina ajattelee ettÀ, syksy tulee vÀistÀmÀttÀ. EikÀ Elinalla ole suunnitelmia. Kuin ajatusten voimalla Korpilahti ja mummon tien pysÀkki tulee.
Kun Elina laskeutuu linja-autosta vielÀ hetken aurinko vÀrittÀÀ kaukana kuuset ja koivut. Elina lÀhtee kÀvelemÀÀn hiekkatietÀ pitkin. Elin huomaa ettÀ syksyn tuntua on enemmÀn maalla kuin kaupungissa. Elina astelee miettiesÀÀn eteenpÀin ja yhtÀ ÀkkiÀ mummon mökki on edessÀ. Elina katsoo tutta pihaa. Kunnes ovi aukeaa.
- siinÀ sinÀ olet. Tule sisÀlle lÀmpimÀÀn. Mummo sanoo. HÀnestÀ tuntuu hyvÀltÀ kun mummo alkaa touhuta iltapalaa. Ilta toi kuitenkin sateen myös maalle. Elina katsoo ikkunasta kun naapurin valot pikku hiljaa myös sammui elokuun iltana..

Kommentit
LÀhetÀ kommentti