matkalla
-ovatko kaikki tavarat mukana? Helmin äiti kysyy.
-Kyllä ovat. Helmi vastaa. - sitten vaan matkaan, Milla sanoo ja istuutuu auton ratin taakse. -alkaa varovaisia ja soittakaa jos tulee jotain. Helmin äiti vielä sanoo ennenkuin Helmi,Milla ja Laura lähtevät kohti Rustwoodin motellia. He eivät olisivat lähteneet sinne jos olisivat tienneet mitä tämä motelli kätkee sisälleen ja mitä heitä perillä odottaa. - hei, tytöt nyt vähän iloisempaa ilmettä, tästä tulee mahtava viikonloppu. Mikään ei voi mennä pieleen. Helmi sanoo innostuneena. -toivottavasti olet oikeassa. Laura vastaa.
Hiljaisuuden vallitessa he jatkavat matkaa sitten Milla kysyy -tiedättekö minkälainen paikka se on? Helmi avaa puhelimen ja näyttää kuvaa aurinkoisesta motellista kesällä. Laura vilkaisee kuvaa, ottaa oman puhelimen. Ja avaa internet selaimeen kirjoittaa sinne Rustwood motel.
Hetken selattuaan Laura sanoo -kuunnelkaa tätä, tämä on vuodelta 1990. Rustwoodin motelli paloi lähes kokonaan, kaksoset kateissa. Rustwoodin motelli paloi vuonna uudenvuoden yönä 1990 lähes kokonaan, 2 ihmistä kateissa. Eikä heitä ole kirjattu ulos motellista. Poliisi on aloittanut tutkinnan. Huoneen 16 on ollut kaksoten majoitus huone joka säilyi lähes ennallaan palon aikana.
Helmi kääntyy katsomaan Lauraa ja sanoo nauraen, -tuon on joku netti trolli joka haluaa pois meidät motellilta.
He jatkavat matkaa hiljaisuuden vallitessa. -voi tuo olla tottakin Milla avaa suunsa. Laura on kiitollinen että Milla on samaa mieltä. Hetken päästä He kääntyvät hiekkatielle. - tämän tien varressa motelli sitten on. Milla sanoo
Hiljainen hiekkatie vie syvälle metsän keskelle, joka luo aavemaisia varjoja tielle. On alkanut sataa tihkusadetta. Milla avaa radion mutta sieltä ei kuulu mitään, pelkkää kohinaa. Mitä syvemmälle metsää he ajavat sitä synkemmäksi metsä alkaa menemään. Helmille tulee outo tunne, ihan kuin joku seuraisi heitä, hänelle alkaa tulla epämiellyttävä olo. Se kuuluu ensin hiljaa ja sitten pikku hiljaa voimistuu. Hyräilyä, Helmi katsoo Millaa joka on keskittynyt ajamaan, Lauraa joka istuu silmät kiinni. Silloin Helmi tajuaa että hyräily tulee radiosta. - radio! Laura sanoo, -niin? Milla kysyy. -radio se toimii. Mutta kun Milla avaa radion sieltä ei kuulu mitään, pelkkää kohinaa. - oletko kunnossa? Olet kalpea. Milla kysyy, -olen kunnossa, Helmi sanoo ja kääntää pään auton sivu ikkunaan. Ei Helmi nyt voisi sanoa että käännytään takaisin, vaikka pelko puristaa kurkkua. Tihkusade, syksyinen pimeys ja synkkä metsä tuo aavemaisen tunnelman. Sitten yhtä äkki jokin seisoo keskellä tietä -varo! Helmi huutaa ja Milla löi jarrut pohjaan, ennekuin auto pysähtyy Helmi tajuaa ettei tiellä ollut ketään, vaan se oli Helmin mielikuvituksen tuomaa harhaa. -mitä piti varoa? Laura kysyy, - Ei mitään, Helmi vastaa. -oletko oikeasti kunnossa? Olet todella kalpea. Milla kysyy. -olen minä kunnossa. Helmi kääntää katseen jälleen ikkunaan. Säikähtää kun kalpeat kasvot katsovat takaisin. -olemme kohta perillä niin pääset lepäämään. Milla sanoo. Gps-laite hetken välkkyy ja sammuu kokonaan, puhelinkaan ei toimi. Heidän ympärillä on vain synkkää metsää ja edessä loputon hiekkatie.
Kommentit
Lähetä kommentti