Verinen syksy - osa 2 🍂

 Luku 3- kotiin

Siitä oli jo 2 tuntia kun Joel sai puhelun Tukholmaan. Poliisin sanat kaikuivat Joelin korvissa kun hän pakkassi tavaroita.

- olen pahoillani, mutta isäsi on löydetty menehtyneen, Poliisi tutkii asiaa. Näin oli Poliisi sanonut. Ripeästi Joel astelee kohti lentokenttää, hänen on päästä kotiin ja pian, sillä  hän haluaa olla selvittämässä mitä isälle tapahtui.

Syysilla pimeys laskeutui tumman puhuvan pihalle. Joel seisoo koti talonsa rappusilla kuin miettien koputtaisko oveen. Kuin ohi mennen Joel vilkaisee naapuriin ja huomaa jonkun katsovan ikkunasta.  Joel nostaa kätensä tervehdykseen, mutta verhot vetäistiin nopealla liikkeellä kiinni. Joel ei ollut varma oliko katsoja Tomi vai Sara.  Joel seisoo vielä hetken pimeässä pihassa ennenkuin astuu sisälle.  Häntä alkaa kuvottaa, kun katsoo paikka jossa isä on maannut monta päivää. Joel ei tiedä kumpi häntä ärsyttää eniten, se että ei pitänyt isään yhteyttä,  vai se että Tomi löysi isän. Joel tietää mitä hänestä puhutaan. Joel katselee lapsuuden kotiaan, kaikki ovat niinkuin ennenkin, mikään ei ole muuttunut. Joel huomaa isän villapaidan ja kyyneleitä ei voi enää pidättää. Joel oli päättänyt selvittää kuka isän tappoi ja miksi? Syksyn pimeys tiukensi otetta ja laskeutui vielä synkemmin kylän ylle. 

Luku 4 - syytöksiä

Seurakunnan juhlissa tunnelma oli surullinen,  ilma tuntui painostavalta. Joel katseli juhla vieraita jotka olivat tulleet saattamaan isää viimeiselle matkalle. Osa katsoo syyttävästi, osa lempeämmin. Kun juhlat ovat lopuillaan ja Joel on alkanut hyvästelee pois lähteviä vieraita, Sara tulee Joelin luo. -  miksi tulit? Sara sylkäisee sanat suustaan. Joel ei tiedä mitä vastata. Sara jatkaa  melkein huutaen, - olisit pysynyt siellä missä olitkin, mä tiedän että sä tapoit isäsi, minä näin sinut. Joelia alkaa huimata, Sara joka oli kaikessa hänen puolella nyt syytti häntä isän kuolemasta, Saran ääni on kohonnut huudoksi. - sinä tapoit Artun, sinä tapoit isäsi. Kaikki vieraat ovat nyt kääntäneet katseen Saraan ja Joeliin. Joel seisoo mykkänä Saran edessä. - en se minä ollut Joel sanoo hyvin hiljaa että tuskin sitä kuuli. Samassa Tomi on heidän luonaan ja sanoo Saralle jotain mitä Joel ei kuule. Syvä hiljaisuus oli laskeutunut juhlasaliin vieraiden ylle.  -kiitos kaikille. Kiva kun tulitte. Joel sanoo ja astelee pois kylmään alkuiltaa. Joelin korvissa koko kotimatkan kaikuu korvissa Saran sanat. Ei hän isää tappanut, vaikka rikollisen maine hänellä kylällä olikin. Ilta saapui ja Joel yritti nukkua mutta siitä ei tullut mitään.