Verinen syksy- viimeinen osa🍂

 Luku 5- kuulustelu

Joel herĂ€si, levottomasta unesta puhelimen pirinÀÀn. Ärtyneesti Joel nousee ylös. NĂ€ytössĂ€ on tuntematon numero,mutta Joel vastaa silti.   - huomenta, tÀÀllĂ€ komisario Niemi, onko puhelimessa Joel Lehtinen?  Komisarion pirteĂ€ ÀÀni tunkeutuu Joelin korviin, -huomenta, kyllĂ€ on! Joel vastaa. -tiedĂ€n tĂ€ytyy tulla kuukusteluihin. Sovitaanko kello 11?.  Joel huomaa vastanneensa myötĂ€vĂ€sti. Silloin Joel muistaa eilisen pĂ€ivĂ€n ja Saran syytökset. Onkohan Sara soittanut komisariolle ja kertonut oman tarinan? Joel istuu karussa kuulustelu huoneessa. Huoneessa ei ole muuta kuin pöytĂ€ ja kolme tuolia. Kaksi tuolia on asettu pöydĂ€n molemmin puolin ja kolmas tuoli oli oven vieressĂ€. Komisario astuu huoneeseen perĂ€ssÀÀn toinen poliisi, komisario istuu Joelia vastapÀÀtĂ€ ja toinen poliisi hjÀÀ istumaan ovem viereen penkillĂ€. Komisario sanoo kuulusten alku jutut, siiten komisario nostaa katseen ja sanoo " noniin Joel, missĂ€ olit sinĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ kun isĂ€si menehtyi?" "Tukholmassa, omalla asunolla" Joel vastaa mietimĂ€ttĂ€ hetkeĂ€kÀÀn. "Voiko joku todistaa?" "ei voi" 
Kuulustelu oki nopeasti ohi ja Joel pÀÀsi lĂ€htemÀÀn kotiin. Kotona pihassa odotti suuri yllĂ€tys sillĂ€ Sara istui koti talon portaalla, Joelin olisi tehnyt mieli huutaa Saraa poistumaan mutta sitĂ€ hĂ€n ei tehnyt. SillĂ€ Joel halusi tietÀÀ miksi Sara oli tullut. Sara kysyy kylmĂ€sti "tunnustitko?".  Joel miettii mitĂ€ tunnustettavaa hĂ€nellĂ€ on? "En koska ei oo mitÀÀn tunnustettavaa" Joel yritti pitÀÀ ÀÀnensĂ€ kylmĂ€nĂ€ ja kovana. Mutta Sara seisoo Joelin edessĂ€ kuin ei uskoisi Joelia. 



Luku 6 - sara tunnustaa ja uusi surma 

-se ei ollut helppoa. Sara aloittaa. Joel ei ymmĂ€rrĂ€ mitĂ€  Sara puhuu. -se ei ollut  helppoa, unohtaa kaikki mitĂ€ meillĂ€ oli. Sara jatkaa. Joel muistaa heidĂ€n yhteisen ajan. Kaiken mukavana ja kivan mitĂ€ heillĂ€ oli.  Silloin Sara pudottaa sen mitĂ€ Joel ei oisi halunnut. -MinĂ€ palkkasin ne  surmaamaan isĂ€si.  Sara sanoo kylmĂ€sti.  Joel  ei tiedĂ€ mitĂ€ sanoa. HĂ€n vaan seisoo  katse hakeutuu  jonnekin syksyiseen iltaan. Sara taluttaa  jĂ€rkyttyneen Joelin sisĂ€lle.  KeittÀÀ hĂ€nelle teetĂ€, muuta teehen hĂ€n laittaa ylionnostuksen unilÀÀkettĂ€. Sara varmistaa ettĂ€ Joel  nukkuu sitten hĂ€n poistuu talosta. 
Tomi  huomaa auton valot jotka valaisevat heidĂ€n keittiötĂ€, hĂ€n nĂ€kee Saran tulevan Joelin luota ja menenvĂ€n autoo. Sitten syksyinen ilta saa jĂ€rkyttĂ€vĂ€n kÀÀnteen seuraavana aamuna. Armollinen uni on vienyt Joelin isĂ€nsĂ€ luo. Mutta Joel enÀÀ ei herÀÀ.

Kommentit